SILJA (laulaa).
»Pois makia maailma jää.
Mun sielun päänänsä
Täält' pyrkii ylös vielä.
Kanss' mielen etsii siellä
Ain' ijäist' menoo taivaass'
Juur' Herran pyhäin seurass'!»
»Taivaass' on kunnia
Mull' valmis korkia,
Sin' kirjaan elävitten
On nimen pantu, tiedän,
Siell' iloss' parhaass' pauhaan
Ja Herrall' kiitost' laulan.»
VILLE. Äiti, minä näen Jesuksen.
SILJA (painaa kätensä ristiin ja katsoo hartaasti samaan suuntaan kuin
Villekin). Rakas lapseni!
VILLE. Hän tulee minua noutamaan… Pyytää syliin… Elä itke, äiti…
Taivaassa on hyvä olla.
SILJA. Tiedän sen.
VILLE. Tulen, tulen… Auta Jesu, en pääse … en jaksa … voi äiti, äiti, äiti, hän katosi … en näe enää mitään.
SILJA. Hän palajaa jälleen. Odota vähän aika vielä. Ei hän kauvan viivy.
VILLE. Äiti, äiti!… Mihinkä äiti meni?