VALLESMANNI. Oletko valmis?
ANTTI. Olen.
VALLESMANNI. Sitten lähdemme.
MATLENA. Kuolemanrangaistuksen? Niinkö sanoitte?
VALLESMANNI. Sehän se tulee tahallisesta murhasta. Muita suuria rikoksia kun vielä on lisäksi.
MATLENA. Nuori hän on, parhaassa voimassaan ja nyt jo päivät lopetetaan.
Ei ole ihmisillä enää sääliä eikä Jumalalla armoa.
VALLESMANNI. Tulettekos, Vaaranen?
ANTTI. Hyvästi jääkää!
MAIJU (tarttuu häneen kiinni). Minä en laske teitä, isä, en laske—
ANTTI. Päästä irti, lapseni, ei se siitä parane kuitenkaan (irroittaa itsensä ja menee vallesmannin ia siltavoudin seurassa).