SYLVI. Ei mitään »muttaa». Kas niin, anna minun nyt sitoa huivi silmillesi. Taivuta vähän polviasi, että yletän. Kas noin. Näetköhän sinä nyt myöskin, vai—?
VIKTOR. En pikkuistakaan.
SYLVI. Kuulepas, veitikka, sinä näet ihan varmaan tuolta alta?
VIKTOR. Minä vakuutan.
SYLVI. Vedetään kuitenkin huivia alemma varmuuden vuoksi. No—ja nyt pyöritään vähän.
VIKTOR. Tehdään niin. (Tarttuu molemmin käsin hänen vyötäisiinsä ja pyörii ympäri.)
SYLVI. Jo riittää—ei enää—Viktor, kuuletko—päästä minut irti!
VIKTOR. Ei vielä!
SYLVI. Herra varjele,—Viktor, mitä sinä ajattelet?
VIKTOR. Tanssitaanko polkkaa?