VAPPU. Siellä, missä vanhurskaus elää ja hallitsee nyt ja iankaikkisesta iankaikkiseen. (Menee pois.)
RISTO. Mitä hän tarkoitti?
TOPPO. Eikö lie meinannut Jumalaa. Niin minä sen käsitin.
RISTO. Saattoi sitä puolta olla. No, mut' jokohan tuo tosiaankin—? Eikö hiis'! En minä vielä säikähdä. Mistä Vappu sen asian tietää. Ei suinkaan hän ole Jumalan puheilla käynyt. Yks' vaimoihminen.
TOPPO. Mutta, tiedätkös, kyllä minunkin kävi jo vähän sääli tuota tyttö pahaa.
RISTO. Ole vaiti, velikulta. Älä rupea surkuttelemaan semmoista kapinetta. Kuka hänen käski tulla toista tappamaan, kuka. Vielä sääliä mokomaa. Kaikkea muuta.
TOPPO. Niin, hyvä sinun on sanoa; mutta, mutta—
RISTO. Mutta mitä?
TOPPO. Jos sinä olit toimittanut hänet—? Semmoisessa tilassa sanotaan muutamain naisten olevan tykkänään suunnilta pois.
RISTO. Pyh, joutavia! Lähdetään me anniskeluun. (Menevät.)