HOMSANTUU. Herjetkää minua kiusaamasta, te kyykäärmeet; muutoin ei kunnian kukko laula.
RISTO (laulaa). Heija, veija, voikkoset ja heija veija vennen; Missä on se rakkaus, jok' oli meissä ennen—
HOMSANTUU. Olisi minulla vain ase, niin kuoliaaksi sinut löisin tuohon paikkaan.
TOPPO. Siinä vasta on kiukkupussi.
RISTO. Karhun sappi sillä tytöllä on.
HOMSANTUU. Karhun sappi ja kynsissä kymmenen viikatetta. Tule vaan lähelle, niin—
RISTO. Ettäkö sinua pelkäisin, sitten? Johan nyt. Syliini sinut sieppaan, ennenkuin tiedät asiastakaan.
HOMSANTUU. Anna minun olla, taikka noidun sinut suin syteen, päin saveen, jotta silmäsi kellelleen jäävät.
RISTO. Ethän sinä edes osaa noitua. (Ottaa häntä vyötäisiltä.)
HOMSANTUU (repäisee itsensä irti ja viskelee häntä perunoilla). Tuossa saat, tuossa, tuossa ja tuossa—