LIISA. Näettekö, Janne ottaa jo viulunsa esiin. Kohta ilo alkaa. Ja morsianta viedään ensimmäisenä lattialle. Mahdat sinä olla onnellinen tänä iltana, Johanna?
JOHANNA. Onnelleni en tällä haavaa tiedä mittaa enkä määrää. Tänlaista päivää en vielä ikänäni ole elänyt.
LIISA. Miekkonen. Koskahan tulee minun vuoroni?
JOHANNA. Sitten, Liisa kulta, kun se oikea ilmestyy, se jolle Jumala on sinut määrännyt.
LIISA. Niin, kuka sen tietää. Ehkä minun osalleni ei ole luotukaan ketään.
JOHANNA. On varmaan. Sinulle niinkuin mullekin.
RISTO. Terveydeksenne, hyvät vieraat. Tulkaapas maistamaan. Tänä iltana, miehet, saatte juoda niin paljon kuin haluttaa. Minä takaan, ettei meiltä tavarat kesken lopu. Noin. Antakaa mennä pohjaan saakka vaan yksin tein. Kas, niin. Kaadetaanpas kohta toista. Minun häissäni ei pidä kenenkään moittiman ryyppyjen välejä liian pitkiksi.
KATRI. Kun eivät vain joisi itseään pahasti humalaan tänä iltana.
JOHANNA. Eihän nyt toki. Kyllä Risto pitää varalla.
KATRI. Jos hän sen muistaa.