Rouva de Préal katsoi häntä, hymyili ja hyväili hänen kättänsä; sitte hän painoi silmänsä umpeen, eikä enää niitä avannut.
Kun Geneviève ymmärsi, että kaikki oli loppunut, lankesi hän polvillensa vuoteen viereen ja itki katkerasti. Jacques antoi hänen kauan itkeä; sitte hän sanaakaan lausumatta hellästi veti hänet rintaansa vasten.