BÉLISE.
Mitä, houreet? Vai olen siis minä houriolla?
Vai houreet? No niin, hyvä on, mun suokaa olla.
Siit' uutisesta teille suurkiitos sulin;
en tiennytkään, että hourupääksi ma tulin.
Neljäs kohtaus.
Chrysale, Ariste.
CHRYSALE.
Niin, hän on hullu, siskomme.
ARISTE.
Yltyy vaan.
Mut vielä kerran, on asia päättämättä.
Clitandre pyytää sun Henriettesi kättä;
siis minkä vastauksen ma hälle saan?
CHRYSALE.
Kysyt vielä! No kuinkas! Suon koko sydämestä.
Ilo, kunnia ottaa on vävy moinen vastaan.
ARISTE.
Hän ei ole rikas, sa tiedät, hän ainoastaan…
CHRYSALE.
Oli rikas tai ei, se seikka ei lainkaan estä.
On hällä kuntoa, jota ei korvaa rahat,
ja isänsä kanssa ma jaoinhan hyvät ja pahat.
ARISTE. Nyt puhumme vaimolles, hänet koetamme saada myös suostumaan…
CHRYSALE.
Minun sanani sait, se pysyy.