ARMANDE. Jos miehelä mulle kuin sulle ois onni ylin, sun tarjouksees toki suostuisin avosylin.
HENRIETTE. Jos kirjakoita sun laillas ma ihannoisin, niin moiselle miehelle ilolla mennä voisin.
ARMANDE. Niin, vaikk' eri suuntiin käsityksemme käykin, ei saa toki tehdä vanhempiansa vastaan. On äidill' ehdoton oikeus vallita lastaan, ja turhaan toivot sa voivasi mielin jäykin…
Kahdeksas kohtaus.
Chrysale, Ariste, Clitandre, Henriette, Armande.
CHRYSALE. Tule, Henriette, isäs tahtoa tottele. Ota tuo hansikas pois, kätes herralle tälle anna. Hän on sun tuleva puolisos, sulho, jota nyt pyydän tervehtimään sinun morsianna.
ARMANDE.
Nyt kai, hyvä sisko, sun estelys ehk' on pienet.
HENRIETTE. Niin, "ei saa tehdä vanhempiansa vastaan, ja isäll' on ehdoton oikeus vallita lastaan".
ARMANDE.
Myös äidin vallassa vähän sä ehkä lienet.
CHRYSALE.
Mitä tarkoitat?