CLITANDRE. Kiitos siitä, ma uskon teitä ja tiedän, ett' avutta mua te ette heitä.
ARMANDE.
Niin, minkä voin, asiaanne ma lupaan ajaa.
CLITANDRE.
Mun kiitollisuuteni siitä on vailla rajaa.
Seitsemäs kohtaus.
Chrysale, Ariste, Henriette, Clitandre.
CLITANDRE.
Mua auttakaa, teiss' ainoa toivoni viel' on.
Sain rouvaltanne ma heltymättömän kiellon;
on Trissotin vävyn sijalle siellä tullut.
CHRYSALE.
Mist' ottavatkin ne päähänpistonsa hullut?
Tuo Trissotin — mene hornaan jo!
ARISTE.
Ihmetteleppä!
Sellainen latinan laskija, runoseppä!
Ken kestäis mokoman kilpakosijan tiellä?
CLITANDRE.
Hän heidät naittaa päätti nyt tänään vielä.
CHRYSALE.
Mitä, tänään?