VALERE. Älkää olko millännekään. Luulenpa pääseväni perille.
HARPAGON. Koeta vaan parastasi. Minä käyn pikimältäni kaupungilla, ja palaan aivan kohta.
VALERE (puhuen Eliselle, poistuen samalle päin kuin hän). Niin, raha on arvokkaampi kuin mikään muu tässä maailmassa, ja kiittäkää te Jumalaa, joka on antanut teille niin kunnollisen isän. Hän tietää mikä elämä on. Kun tarjoutuu ottamaan tytön myötäjäisittä, niin ei sovi enemmän pyytää. Kaikki on suljettuna siihen sanaan, myötäjäisittä, se palkitsee kaiken hyvyyden, nuoruuden, ylhäisyyden, viisauden ja rehellisyyden.
HARPAGON. Oh! Mikä oivallinen poika! Hän puhuu kuin tietäjä. Onnellinen se, joll' on semmoinen palvelija.
Esirippu alas.
Toinen näytös.
ENSIMÄINEN KOHTAUS.
Cléante. La Fleche.
CLEANTE. Ah, sinä lurjus, missä olet sinä venynyt? Enkö minä sinua käskenyt. — — —
LA FLECHE. Käskitte, hyvä herra, ja tulinkin tänne teitä uskollisesti odottamaan; mutta teidän isänne, tuo armollinen herra, ajoi minut ulos, ja minä olin saada selkääni.