Argante. Käyköön kuinka tahtoo ja herransa samoin.
Scapin. Hyvä Jumala, älkää nyt suuttuko sellaisista pikkuseikoista. Älkää ryhtykö oikeudenkäyntiin, pelastautukaa miten tahansa oikeuden käsistä.
Argante. No, olkoon. Suostun antamaan hänelle vielä 30 tukaatia.
Scapin. Sitten tarvitsen vielä, sanoi hän, muulin — — —
Argante. Oh! Menköön hän hiiteen muulineen! Liika on liikaa, me käräjöimme.
Scapin. Armollinen herra! —
Argante. En, enempää en anna.
Scapin. Herra, pikkuinen muuli.
Argante. En anna hänelle edes aasiakaan.
Scapin. Mutta ajatelkaahan — — —