"Vai luuletko, että Carinus voi jättää miehen henkiin, jonka vaimo on kuollut hänen kauttansa?"
"Sinä olet oikeassa", lausui katkerasti ritari, "Manlius oppii teeskentelemään."
Ja hän nauroi kauheasti.
Glyceria lankesi polvilleen hänen eteensä ja paljastaen hänelle kauniin rintansa, lausui hän syvästi huoaten.
"Ja nyt — — — ota miekkasi ja pistä sydämeeni."
Manlius hymyili.
"Vai unesi ennustavat, että tulen sinua murhaamaan? Hm! Sinä olet kaunis nainen, Glyceria, todellakin viehättävä muoto. Onko totta, mitä sinusta puhutaan, että Carinus sinua niin hartaasti jumaloitsee?"
"Vieläkin enemmin minä häntä vihaan. Minkätähden tämän kysyt?"
"Katso, sentähden, että minua haluttaa tietää, soitko koskaan Carinolle lempesi?"
"En koskaan hymylläkään."