Palasia siivosti kotiani.
Käskin palvelijani panemaan valmiiksi matkakapineeni; huomenna en kysy enkä kuule, menen Fürediin; hikoilkoot muut parlamentissa. Enkä tule takaisin ennenkuin kuriiri tulee noutamaan.
Palvelijallenikin annoin vapauden kahdeksi viikoksi, hän saa mennä Vácziin tervehtimään sisartansa. Annoin kuitenkin tiedon parlamenttiin, että pakenin Fürediin.
Yön kuluessa vakaantui vielä tuumani.
Rakkaus ei ole leikin tekoa.
Eräs jokapäiväinen seikka tuli vielä päätökseni avuksi. Rupesi satamaan. Tämmöisessä ilmassa voi vain pitkävartisilla metsästyssaappailla päästä Kuiskaaja-kadulle. Sula mahdottomuus on mennä lemmenkohtaukseen likaiset saappaat jalassa. Parempi avojaloinkin. Sade saattaa tehdä tyhjäksi vallankumouksenkin; — se on jo estänyt monta taistelua. — Tämä taivaan sieni pesee monta ihmis-aietta. Koetetaan nukkua!
Monta kertaa heräsin yöllä.
Monta kertaa kuulin tämän lauseen; "sillä, minä rakastan teitä!" läheltä, kuiskauksena, — kaukaa, raueten, — syvyydestä, kiljaistuna, — korkeudesta laulettuna; autuaan, kirotun äänellä; ihastuksen, epätoivon, vimman ilmauksella; sulosuukkoja paineltaessa huulilleni: rikostaakan painajaisen painaessa rintaani! Monta kertaa vajosimme yhdessä pohjattomaan syvyyteen, monta kertaa lensimme yhdessä kaukana maasta, ja aina seurasi, kohotti, tempasi meitä tuo lause: "sillä minä rakastan teitä", joka oli jokapaikassa ympärillämme; siitä syntyi vihdoin koko maailma.
Nousin varhain ylös päivän valjetessa ja saavuin tuntia aikaisemmin
Budan asemahuoneelle kuin olisi tarvinnut.
En lähettänyt omaisilleni sähkösanomaa; olkoon heille tuloni odottamaton. Siihen oli minulla toinenkin syy. Yötisen sateen perästä nousi kova tuuli; tietäessään minun tulevan, odottavat he minua ja vilustuvat.