— Minä seuraan teitä sitte jalkasin sinne.
Tyttö katsoi minua kiireestä kantapäähän.
— Tuollaisessa puvussa te ette saata tulla sinne.
— Mitä? Enkö olisi tarpeeksi hienosti puettu? Kaulukseni tosin on hieman rypistynyt.
— Päinvastoin. Kohta voidaan huomata teidän olevan herrasmiehen.
— Tähänkö aikaan? Onhan nyt yö.
— Löytyy ihmisiä, jotka juuri öiseen aikaan ovat liikkeellä.
— Ettekä pelkää semmoiseen aikaan käydä ulkona?
— Läksin kotoa jo illalla ja olen siitä saakka kävellyt täällä
Tonavan rannalla ja katsellut vettä.
— Mutta olkaa huoleti minun suhteeni. Ei minua kuoliaaksi lyödä. Olen minä kummallisemmissakin paikoissa ollut. Lontoossa Rotherhydessä, Pariisissa Montmartrella; taskussani on "hengensuojelija" ja taidan tapella kuin paraskin nyrkkimies.