Niin, Timar oli päättänyt ottaa itsensä hengiltä.
Voimakkaille luonteille ei tämä ajatus tule yht'äkkiä, vaan se kypsyy vähitellen. He valmistautuvat vuosikausia siihen ja valmistavat huolellisesti sen toimeenpanemista.
Timarissa oli ajatus jo kypsynyt ja hän siirtyi nyt järjestelmällisesti sen toimeenpanemiseen.
Kylmän vuodenajan tullessa hän lähti Plattenjärveltä ja palasi
Komorniin.
Kaikki, joita hän tapasi, lausuivat ilonsa siitä, että hän oli voimistunut niin huomattavasti ja oli niin reippaan näköinen. Ja Timar osottautui olevansa mitä parhaalla tuulella.
Mutta Timean silmiltä ei jäänyt huomaamatta, että hänen sisällään liikkui jotakin, ja hän kysyi huolestuneena: "Mikä teitä vaivaa, puolisoni?"
Hänen vaikean sairautensa jälkeen oli vaimo sangen hellä häntä kohtaan. Tämä hellyys ajoi häntä vain yhä lähemmäs hiotun teräksen kärkeä kohti.
Jokainen itsemurha on hulluutta ja kaikki hulluus ilmaisee itsensä. Monet tietävät olevansa hulluja, itsemurhaaja tietää sen jotensakin hyvin. Hän tahtoo kätkeä salaisuutensa, ettei kukaan pääsisi sen perille, ja juuri siten hän ilmaisee itsensä. Hän tahtoo puhua oikein järkevästi, ettei kukaan huomaisi häntä hulluksi, mutta kaikki nämä viisaat sanat tulevat sanotuiksi sopimattomaan aikaan ja sopimattomassa paikassa, joten ne herättävät epäluuloja. Hän on tavattoman hyvällä tuulella, luonnottoman iloinen ja leikkisä; mutta hänen iloisuutensa on miltei levottomuutta herättävää, niin luonnotonta, että se, joka näkee ja kuulee sen, sanoo väristen itselleen: "Tämä ennustaa onnettomuutta."
Timar järjesti asiansa siten, että "se" ei tapahtuisi kotona.
Hän teki testamenttinsa.