Vaunuissa oli ainoastaan lauta istuimeksi.
"Kuules, toveri, eikö sopisi panna vähän olkia vaunuihin?" kysyi
Elemér.
"Olkiako?" kertoi ajomies, "niitä me söisimme, jos vaan olisi".
Elemér ei tätä vastausta ymmärtänyt. Hän tuli kaukomailta, minne huuto isänmaan hädästä ei ollut kuulunut.
Selittääksensä asiaa näytti ajuri hevosen pääkopsan. Siinä oli hienoksi hakatuita poppeli-vesoja.
"Tässä on kauroja".
Eväspussistaan otti mies kiilan-muotoisen kummallisen esineen, saman-värisen kuin maa.
"Tämä on leipää".
"Mistä se on leivottu?"
"Hienonnetuista ja liisillä sekoitetuista mais-oljista".