Eihän tarinassa mainittua kostonhimoista haltijaakaan köyhä kalastaja merestä nostanut, ennenkuin se oli täynnä murhatuumia pelastajaansa vastaan.
Kylmemmän vuoden-ajan tultua täytyi Malvinan lopettaa aamu-ratsastuksensa ja siis lykättiin Englannin kielen oppitunti myöhempään aikaan aamulla. Siten tuli välttämättömäksi, että Elemér ja Ilonka tapaisivat toisensa.
Eräänä aamupäivänä meni junkkeri herra Lemming'in luona käymään:
Asioitsijalla ei sattumalta ollut aikaa jutella nuoren ystävänsä kanssa, vaan pyysi häntä menemään rouvan luo.
Herra Lemming tiesi varsin hyvin, että hänen rouvansa oli poissa kotoa ja oli ottanut mukaansa seuranaisensa, ostaaksensa jotakin muotikaupasta, ja että Ilonka oli yksin Malvinan huoneessa työskennellen englannin-kielisten kirjoitusten tarkastamisessa.
Nuori herra luisti eteenpäin aivan kuin hänellä olisi ollut luistimet jalassa ja hyräili jotakin laulua kulkeissaan paksujen mattojen yli salissa. Malvinalla ei huoneissaan ollut mitään kaksois-ovia, vaan puoleksi taaksepäin vedetyt raskaat varjostimet, joiden aukkojen kautta oli tilaisuus luoda yleinen silmäys koko huoneistoon. Heti kun Elemér astui ensimmäiseen huoneesen, huomasi hän kolmannessa sini-punertavan haltijattarensa istuvan pöydän ääressä syvissä mietteissä korjaellen jotakin kirjoitusta, joka veti koko hänen huomionsa puoleensa.
Jos tarinan haltijan ensimmäinen uhkaus nyt olisi tullut hänen mieleensä, niin olisi siitä syntynyt suuri onnettomuus — Ilonkalle; kun nyt vaan oli kolmas lupaus kysymyksessä, niin siitä seurasi pelkkää onnettomuutta Elemér'ille, kuten kohta saamme nähdä.
Astuessaan välissä olevien huoneiden mattoja myöten, tuli hänen mieleensä: tuohan on sama kieliopettaja, josta on puhetta ollut, ja joka täällä käy opetustunteja antamassa samaan aikaan kuin Elemér itse tavallisesti kotona venyi makaamassa. Hänestä oli melkein tahallaan tehty tepponen, että Ilonka joka päivä samassa talossa käy ulos ja sisään, jossa Elemér melkein asui. Luultavasti hänelle siitä nauretaan.
"Hei, viimeinkin sinun käsitän, pikku karannut haltijattareni!"
Näin sanoen syöksi Elemér huoneesen ja meni avosylin sinipunertavaan pukuun puettua tyttöä kohti.