Malvina halaili hellästi tyttöä ja painoi poskensa vasten hänen poskeensa sovinnon merkiksi.
"Älä ole suuttunut enää minuun. En koskaan enää tule noin narrimaiseksi. Minä käsitän, ett'en osaa mitään. Olen oppiva järjellisesti, niinkuin pitää. Tämä viimeinen pistos oli hyvin kaunis — — miksi sitä nimitetään?"
"Coup d'arrêt! Me sanomme sitä Unkarin kielellä syöksemiseksi miekkaa vastaan".
"No, sitä temppua pitää meidän harjoittaa perinpohjin".
Malvinan oli hyvin kuuma. Pöydällä oli kylmää vettä kristalli-lasissa. Hän meni juomaan. Sinipukuinen tahtoi antaa hänelle hyvän neuvon.
"Älkää juoko nyt! Se on vaarallista. Te olette aivan kuuma".
Kuullessaan nämät sanat kävi Malvina yht'äkkiä totiseksi. Hän loi
katkeran silmäyksen toiseen.
"Onnellinen lapsi, joka ei tiedä ett'ei koko elämä ole raittiin
juoman arvoinen".
Näin sanoen hän tyhjensi lasin. Hänen sanansa kävivät suoraan sydämeeni. — Tämä katkera oman itsensä ylönkatsominen noin rajun ilon jälkeen! Tämän ihmeellisen magnetin vastakohdat vetävät minua yhtä voimakkaasti puolehensa. Jos hän on iloinen tai murheellinen, kärsin minä samat tuskat!
— — — Kuulin askeleita oven ulkopuolelta; Lemming tuli. Minun
täytyi luopua paikasta, jossa olin istunut katselijana.