"Sanonpa yhden asian teille molemmille lisäksi", sanoi tyttö ja nosti hihansa kainaloon asti. "Sanon teille, ett'ette ainoastaan ole tyhmiä, vaan huonoja ihmisiä. Jos saksalainen hallitus Wienissä suututti teitä kirkossa, pitääkö teidän kostaa se isienne uskonnolle? Kun minä täällä saan kuulla korkea-arvoisen herra saarnaajan kultaiset sanat, en ole minä niin tyhmä, että panisin mitään arvoa teidän yksikertaisiin lörpötyksiin. Hurskaita legateja, herra kappalaista, joka niin kauniisti saarnaa, en minä vaiheta kaikkiin teidän patriarkkoihin. Jos minä saisin lapsia, tulisivat ne nauttimaan opetusta kirkkoherralta. Joka vaan osaa puhua eikä mitään muuta, hänellä on sama arvo kuin Bileamin aasilla; sekin osasi puhua. Että te Nazarenit ette ollenkaan tahdo maksaa, se saattaa olla mukavaa teille; mutta jos maan mahtamat kiskovat muilta, mitä te ette tahdo maksaa, niin ette te sen kautta saata mahtavia pulaan, työnnätte vaan taakan muiden rehellisten ihmisien niskoille. Koko uskon-opillanne te menettelette juuri kuin ajuri vaunuin istuimella, josta hän sanoi: 'se on tehty Wienin saksalaisia varten'; jos matkustaja oli unkarilainen, piti hänen astua maahan ja tehdä istuin mukavammaksi sille. Mihinkä joutuu Nazarenein uskon-oppi, jos unkarilainen valta palajaa ja sen on unkarilaista isänmaata puolustaminen vihollista vastaan? Mitenkä? Jos minulla silloin olisi Nazareni miehenä tahi poikana, ja hän sanoisi, että uskon-oppinsa kieltää hänen sotaan menemästä, kieltää hänen aseisin tarttumasta oman kotinsa suojelemiseksi ja vihollista tappamasta — silloinpa käärisin minä rohtimia sen kurjan ympäri ja käyttäisin häntä rohdintuppo-puikkona, ja itse minä, maailman pilkaksi, ottaisin kivärin olalleni. Ja sen sanon teille suoraan, että jos olen jonkun laillinen vaimo, niin empä pidä väliä sillä, onko hän Nazareni vai ei; mutta jos hän uskaltaa pitää jotain yhteyttä naapurin vaimon kanssa ja tämä hänen kanssaan, niin häpäisen häntä niin paljon kuin jaksan, lyön nenänsä mäsäksi ja revin tukan hänen päästänsä ja vaimon päästä myös; sillä tavoin minä pyhittäisin Nazarenein katkismuksen, sen vannon minä kirotun Pontiuksen Pilatuksen kautta".
Hurjistunut amatsoni kävi nyt äkkiä leikkisäksi.
"Tunnustakaapa nyt, että koko tuo nazarenilaisuus on ollut vaan pilantekoa teiltä".
Molemmat miehet pudistivat vaan päätänsä ääneti; silloin Böschke taas joutui raivoon.
"Vai niin? Se en siis ollut todentekoa! Sinä Marczi, sinä olet siis täyttä totta rohjennut pyytää minua vaimoksesi noin törkeästi ja yksinkertaisesti ilman todellista liittoa. Oletko sitä uskaltanut? Sinäkö? Olet rohjennut pyytää minua nazareni-rouvaksi!"
Kuullessaan nämä sangen vakavat sanat vetäytyi Marczi hämmästyneenä seinään päin ja änkytti jotain, minkä oli tarkoittaminen: "niinpä niin, todellakin".
"No, tässä on sinulle nazarenilainen kihlaus-kädenlyönti!"
Samassa hetkessä sivalsi hän oikealla kädellään Marczia korvalle ja vasemmalla piti vielä vastausta varalla, jota Marczi tuskin olisi voinut vastaan-ottaa täydellä nazarenin maltilla; päinvastoin hän jo pahasti vilkaisi hiilipihtiin ja kaikki hänen nazarenilaiset avunsa olivat hukkaan joutumaisillaan, kun äkkiä Mikko patriarkka kävi väliin ja puhui tytölle näin:
"Jätä tämä nuori mies rauhaan tyttäreni, hän on vielä vast'alkaja. Jos tahdot purkaa vihasi jotakin vastaan, niin olen tässä minä, patriarkka. Tarjoan sinulle poskeni lyötäväksi".
Böschke tahtoi hänelle osoittaa, ettei ollut helppo häntä pilkkana pitää, ja Mikon poski sai, mitä vasen käsi jaksoi antaa.