Bélteky ei ollut tarkoittanut sitä.
"Laske oikeudenkäynnin kustannukset siksi kun taas tavataan, jotta samalla saan osoittaa sinulle kiitollisuuttani. Nyt pyydän vaan yhtä asiaa — ett'et kellenkään kerro minun kuolemastani tappotantereella. Kiellän koko jutun, muuten saan jokaiselle selittää kuinka se oli ja kuinka se ei ollut. Ja nyt good-bye! Aikasi on kallis — ja minun myös".
Hän puristi kättä ja meni.
Luonnollista on, että Bélteky ystävän lähdettyä suutuksissansa repi käsistään vaaleanpunaiset hansikkaat ja heitti ne nurkkaan, että hän kohta lähetti palvelijan hakemaan kaupunginmiestä vaunujen sijaan, ja että hän kirjoitti jäähyväiskirjeen rouva Bilágoschille.
Sillä mikä järkevä ihminen ottaisi vaimokseen tytön, jolla on hullu isä ja kuuromykkä veli ja joka päälle päätteeksi on omaisuutta vailla! Ja kun lisäksi on palannut se, joka on tahtonut jättää koko omaisuutensa tuolle tytölle, niin kauppa on vielä huonompi.
Kuolemasta noussut meni tämän ystävän luota erään toisen nais-ystävän luo, toisen, jonka sopi vaatia semmoista kohteliaisuutta. Tällä kertaa hän ei syössyt suorastaan Lemming'in huoneisin, vaan jätti korttinsa portinvartijalle ja palasi vasta iltapäivällä. Malvinalla oli aikaa valmistautua jälleennäkemiseen — eikä hänen tarvinnut hämmästyä niinkuin Elemér'in noustua meren syvyydestä. — Tuo suuri syleilemis-kohtauskin jäi nyt siksensä — Elemér ei enää ollut mikään lellupoika. Hän oli kasvanut kauniiksi, pitkäksi mieheksi; hän oli uljaan näköinen ja käytöksensä tyyni. Päivettyneet kasvot olivat käyneet soikemmiksi ja tiheä tumma parta niitä reunusti. Enimmin oli hänen muotoansa muuttanut tuo totinen katsanto, joka oli jyrkkänä vastakohtana nuorukais-iän huolimattomalle tylsyydelle.
Ensi hetkestä Malvina tunsi että tämä mies häneen vaikutti. Mutta hänen kanssansa täytyi puhua toisella tavalla kuin nuorukaisen kanssa muutamia vuosia sitten. Tälle ei sovi tarjota sijaa vieressä, vaan vis-à-vis.
"Te olette toistamiseen peloittaneet minua sanomalla teidän kuolostanne!" sanoi Malvina lempeästi moittivalla äänellä. "Sanokaa onko se soveliasta?"
"Tuo oli vaan tyhjää huhua".
"Mutta te tulitte vaarallisesti haavoitetuksi".