Tavallisella ajalla tuli Ilonka rouva Lemming'in luo antamaan englantilaista tuntia. Rouva Lemming näytti sitä suuresti kummastelevan.
"Luulin, ett'ette enää antaisi minulle tunteja".
"Miksi luulitte niin?"
"Äitinne, jota tapasin yhdistyksessä, sanoi Béltekyn pyytävän teitä vaimokseen seuraavana päivänä s.o. eilen. Minä puolestani katsoin varsin luonnolliseksi, että niin etevän herran morsian ei enää antaisi opetustuntia, ja kun ette tullut eilen otaksuin, että asia oli selvillä. Te ja Bélteky olette vaihtaneet sormuksia?"
"Sitä emme tehneet, armollinen rouva".
"Mutta äitinne sanoi asian olevan päätetyn".
Ilonkan kasvot punoittivat. Kuinka voisi nuori tyttö sanoa: "kosijaa ei tullut, hän antoi minun istua siinä ja jätti minut!" Sen sijaan hän vastasi mitä mahdollisesti olisikin tapahtunut.
"Annoin hänelle rukkaset".
"Hm, todellakin?"
Malvina puri huuleensa ja katseli tyttöä kauan ja terävästi. Hän ei löytänyt mitä etsi.