"Kuules, ystäväiseni! eikö sinulla ole naimisissa oleva tytär?"
"On."
"Hänhän asuu Teplassa, se raukka."
"Juuri siellä hän asuu."
"Paljoko hänellä on lapsia?"
"Kuusi."
"Ethän ole niiden terveydeksi vielä juonut?"
"En ole, armollinen herra, mutta…?"
"Ei sinun tarvitsekaan heidän terveydekseen juoda, ystäväiseni, sillä sinä olet jo tarpeeksi juonut, et ainoastaan täksi päiväksi, vaan myöskin koko elämäsi ajaksi. Sinä olet mennyttä miestä, minä samoin. Tämä bratina, josta joimme, on myrkytetty hienoimmalla italialaisella myrkyllä, joka määrätylle minuutillen vaikuttaa. Sinulla on vielä kaksi tuntia elinaikaa, tee siis kiirutta ja lähde matkalle! Virta on jäässä, joten sinä voit käydä Teplaan, tyttäresi luo ja siellä valmistautua kuolemaan; kenties ehdit vielä papinkin luoksesi haettaa ja testamenttisi tehdä. Kaikessa tapauksessa on siellä aina joku, joka sulkee silmäsi. Se on huvinäytelmän loppu."
Mathiaksen hiukset nousivat pystyyn kauhusta ja hän oli jo tuntevinaan suonissaan myrkyn kuolettavan polton. Kamalasti huutaen syöksyi hän ulos huoneesta, sitä ennen tyhjennettyänsä kullalla täytetyt taskunsa.