Abellino ei tohtinut kertoa tapausta tovereillensa, sillä hän tiesi, että käsityöläisen käytös oli joka suhteessa näyttävä voitolliselta.
Mutta sillä ei asia vielä ollut kuitattu.
Boltay-mestari ei enää pannut pöydälle jätettyjä rahoja takaisin piirongin laatikkoon, vaan lähetti, ne "Pressburger Zeitung'in" arvoisalle toimittajalle. Seuraavana päivänä oli lehden palstoilla luettavana tällainen uutinen.
"Eräs täällä asuva perheenisä on lahjoittanut kuusisataa neljä floriinia kolmekymmentä kreutzeriä täkäläiselle sairashuoneelle, minkä summan armollinen Abellino Kárpáthi herra on suvainnut lahjoittaa antajan kasvatustyttärelle, mutta mitkä rahat tämä on katsonut soveliaaksi käyttää tähän hurskaaseen tarkoitukseen."
Semmoista hyökkäystä on harvoin kuultu seuraelämän historiassa.
Asiasta nousi suuri hälinä. Uutisessa oleva nimi oli hyvin tuttu ylhäisemmissä piireissä. Mikä nauroi, mikä kauhistui tuota kummallista ilmoitusta. Pari kokkapuheista vastapuolueen herraa toivotti neuvottelupöydän ääressä onnea Abellinolle kärsivän ihmiskunnan nimessä. Nuoret jättiläiset yllyttivät häntä, tuommoista häväistystä ei muka saa jättää kostamatta. Abellino kävi koko päivän kaupungilla etsimässä, kenen kanssa voisi ruveta kaksintaisteluun. Mutta hän ei löytänyt ketään tähän sopivaa. Vihdoin päätettiin nuorten hienojen herrojen pitämässä konferensissä Mayerilla, että itse perheenisä oli haastettava kaksintaisteluun.
Kuka? Boltay-herrako? Hän varmaan heitä peläten pakenee koko kaupungista.
Mitä tällä tarkoitettiin?
Sitä, että filistealainen pelästyisi, katuisi, tulisi lauhkeaksi kuin lammas. Eikä voi parempaa ajatellakaan kuin saada vihamies käännetyksi, lepytetyksi, sillä hän on sitten kaikin tavoin koettava sovittaa entiset pahat tekonsa. Ja silloin — on saaliina ihmeen ihana impi, jonka varjelija lohikäärme on saatu aseettomaksi.
Kokemus antaa aihetta tuollaisiin arveluihin. Hyvin usein tapahtuu, että kun raivoisa ihminen, joka yhtä päätä hyökkää vihamiehensä kimppuun, kerran on tullut kovasti pelätetyksi, hän sekä lakkaa hyökkäyksistään, että tulee vielä sangen hyväksi ystäväksikin.