Sinuhun suotta ei turvannut kansa;
Kun oli ahdistus korkeimmallansa,
Katkesi neuvostas sortajan ansa,
Isäin Jumala!
Niinkuin sä ain' olit isien suoja,
Ollos sä meidänkin onnemme luoja,
Taivahan valon ja elämän tuoja,
Isäin Jumala!
Suojasi saakohot lapsetkin lasten!
Ain' olethan, kuningas kuningasten,
Turvana kansojen vanhurskasten,
Isäin Jumala!