Väinämöinen kylvömaita
Katsomahan tullessaan,
Sanoiksi näin itse virkki:
"Kuullos, kansa Suomenmaan,
Vanhat vaarin ottakaatte
Sekä nuoret neuvo tää:
Maa ei kasva makaajalle,
Laiha laiskan tähkäpää.
Onni ompi ahkeralla,
Kunto miehen karkaisee,
Hyvä elo hurskahalla,
Viisaus maata vallitsee;
Lyhyet on valheen jäljet,
Rehellisyys perii maan;
Jumalassa elon lähde,
Siveätä siunataan."
Näitä neuvoi Väinämöinen
Kasvavalle kansallen,
Siitä alkoi elon taimet
Versomahan Suomehen.
Näitä muistaa uusi polvi;
Siinä taivaan siunaus,
Missä kunto kaikkinainen,
Jalon, hyvän harrastus.
Liittolaulu.
Nyt liittohon nuoret me yhdytähän
Eest' armahan syntymämaan;
Ken soisi sen varttuvan, edistyvän,
Saa tehtävän kunniakkaan.
On liittomme valon ja vapauden,
Synnyttämä kansamme rakkauden.
Tää synnyinmaa eläköön,
Eläköön!
Ja Suomena säilyköön!
Sä nuoriso lippusi mainehikkaan
Isiltäsi periä sait,
Vapaasti se nostaos hulmuamaan
Ja muista sen perimälait:
Maan eestä ken uhravi henkensäkin,
Se lapsista urhojen on parahin.
Siis Suomenmaa eläköön,
Eläköön!
Sua lapsesi lempiköön!
Taas kansamme elohon elvyttyään
Sai Sampoa takomahan,
Sentähden me nuoret jo yhdistytään
Työn intoa lietsomahan.
Pian Sampo on valmisna jällehen uus
Ja Suomessa säilyvi onnellisuus.
Siis Suomenmaa eläköön,
Eläköön!
Pian Sampo sen syntyköön!
Pois kahlehet kaikki jo sortajien!
Vapaaksihan kansamme kaitselmus loi,
Pois velttous! Voimalla rakkauden
Vain liittomme luod' elon heelmiä voi.
Siis henkemme vahvaksi varttukohon,
Niin Suomemme pohjolan päärlynen on.
Tää synnyinmaa eläköön,
Eläköön!
Ja puhdasna päilyköön!
Toivotus.
Jumala, siunaos syntymämaata,
Suureksi, kauniiksi kansa sen saata,
Onnen sä voit sille varmimmin taata,
Isäin Jumala!