Siis eespäin, eespäin vain, raittiuskansa,
Jos vitkaankin taistelo voittoon vie!
Ei herjetä, kunnes on voitto saatu
Ja päähän on asteettain päästy tie.
Ja kunnes kansamme kauttaaltansa
On raitis kansa, ja synnyinmaa
On pelastettu sen tulvan alta,
Mi vaurastusta sen vaimentaa!
"Rakasta!" — kaikuvi Herran käsky.
"Rakasta!" — käsky on siveyslain.
Tää kuningaskäsky kaikuako
Sais turhaan, kuuroihin korviin vain?
Ja kivestä oisiko sydän sulla,
Ja maasi onnesta voisitko
Sä huoleton olla, oi, kansalainen?
Niin itsekäs, kylmä sä oisitko?
Ei! Itsekäs kanta pois kansastamme!
Pois etujen halpa harrastus!
Jos yksi kärsii, niin kaikki kärsii,
ja maa jos kärsii, niin riutumus
On seuraus kansalle kauttaaltansa,
On seuraus riutumus, taantumus.
Pois itsekäs kanta siis kansastamme!
Pois etujen halpa harrastus!
8/11 1901.
JUGGERNAUTIN VAUNUT.
Tapa Indiass' ollut on, — kerrotaan —
Tapa itsensä uhraamalla
Epäjumalan vaunujen kulkemissa
Sen kuolla rattaiden alla.
Joka vuos noin uhreja Juggernaut —
Nimi moinen on jumalalla —
Sai uusia, — kansoa laumottain
Sen musertui vaunujen alla.
Ja laumat uudet ne onneaan
Yhä etsi ja etsi surmaa.
Verihinsä jos toiset jo vaipuivat,
Tapa hurja se uusia hurmaa!
Tapa moinen eikö oi, hirvitä?
Ja eikö se kerro yöstä,
Joss' uinuu se kansa, min keskellä
Noin voitu on kuoloon syöstä?
Ja kuitenkin, kansani, — eiköhän
Maass' armahassa myös tässä
Joka vuos' epäjumalan vaunut lie
Yli maan noin vierimässä?