V.
Me valta-iskut tahdomme nyt lyödä,
Ja kaikki, kaikki voimat ponnistaa.
Viel' uusi päivä pilvet synkät poistaa,
Kun Herra auttaa, työmme onnistaa.
Ja Herra auttaa, työ ja tarmo voittaa,
Kun kansa työllään Herraa kunnioittaa!
Nimessä Herran työhön, pohjolainen!
Taas tarmos, intos ilmi tulla suo!
Ei puolin voimin tehty työ nyt kelpaa,
Nyt täydet voimas työhösi sä tuo!
Nyt ollos pelkkää pontta sekä tulta!
Nyt saakoon Suomi täyden lemmen sulta!
Nyt muurein aukot ehjiks muuratkaatte!
Nyt valon temppeleitä varjelkaa!
Nyt seiskoon joka miesi paikallansa,
Ei lippuansa pettää kukaan saa!
Näin parhaiten voi kansa esteet voittaa,
Näin entismuistojaan se kunnioittaa!
1/7 1899.
RUKOUS.
Oi, isäimme Isä, sä, korkea, suuri,
Jok' autoit mun kansani helmasta yön,
Viel' ollos sä Suomeni kilpi ja muuri,
Viel' ollos sä siunaaja kansani työn!
Viel' ollos sä heikon ja sorretun suoja,
ja vihas sä vielä oi, viipyä suo!
Sä rantaimme rauha ja onnemme luoja,
Taas poljetun puolehen silmäsi luo!
Viel' anna maan kukkia, laihoja kantaa,
Työn säilyä pohjalla uskon ja lain!
Viel' anna sä aalloilta kohden rantaa
Tien löytää myrskyssä purjehtivain!
Käy, käy tulipatsahan paistavan lailla
Nyt taas etupäässä ja näytä se tie,
Mi vaarojen kautta, mut vaaroja vailla
Sun kansasi onnellisuutehen vie!