Mutta sivistyksen kuona
Suojaa älköhön sun luona
Konsaan saako, kansani!
Virast' ajan kultajyvät
Poimi vain, sen aatteet hyvät,
Torju muu pois luotasi!
Torju, torju! Mutta valo
Puhdas, kirkas, raitis, jalo
Kätke poves pohjahan!
Moinen valo kansall' antaa
Voimaa sortumatta kantaa
Kohtalon myös kovimman!
Valoa siis sydämihin
Tuhansihin, miljoonihin!
Valoa viel' enemmän!
Sivistys pois pintapuoli!
Ihanteille valtatuoli!
Valoa viel' enemmän!
4/1 1901.
ISÄNMAAN VIRSI.
Jumala, herrain Herra, Kuningas kuninkain,
Suo suojassas' ain' olla meidän maamme!
Ylhäält' on hyvä kaikki, sun lahjas on se vain,
Sinulta kaiken siuna'uksen saamme.
Mimessäs työmme siksi alamme, päätämme,
Sinua siksi nytkin taas rukoilemme me:
Suo suojassas' ain' olla meidän maamme!
Maan korret, kukkasetkin Sun kertoo kunniaas,
Sä elämällä kaiken luonnon täytät.
Sun voimaas julistaapi taivaasi sekä maas,
Ja meri vaikenee, kun kättäs käytät.
Ja kansain asumusten myös rajat sääsit sä,
Ei tahdottas niit' yhtään voi kenkään siirrellä.
Sun kädessäs on onni kansojenkin!
Sun turvihis siis turhaan me emme pakene,
Viel' olet Herra, joka kaikki voipi!
Suo vain, sun puolees, että niin aina huudamme.
Se että istuimelles' asti soipi!
Suo armos, että aina Sun tahtos mukaan me
Voisimme työmme tehdä ja pyrinnöillämme
Sun pyhää nimeäsi kunnioittaa!
Sä, kansoja, jok' auttaa voit taikka langettaa,
Sä nöyryydellä sydämemme täytä!
Sä kansaamme ain' auta ja suojaa Suomenmaa,
Ja valos vartijana sitä käytä!
Äl' anna rikka'utta, äl' anna köyhyyttä,
Vaan määrätty meill' osa suo armossasi sä,
Ja sitä neuvo oikein käy itämähän!
Oi, Herra, joka maamme valohon päästä soit,
Jok' uskollisest' autoit tähän asti,
Sä ahdingoissa varmaan myös vielä auttaa voit,
Niin auta siis sä aina armoisasti!
Äl' unhoita sä pientä kansaasi Suomessa,
Äl' unhoittaa myös kansas suo koskaan sinua,
Jumalatansa suurta, kaikkivoipaa!