Mä etsin sydäntä sydäntä varten
Ja tunteita tuntehille
Ja vastasointua, vasta-ääntä
Mun sieluni sävelille.
Ja jos minä kerran sen oikean löydän,
Jos löytää se konsana suodaan,
Niin rannalle silloin sinisen järven
Me pienoinen pirtti luodaan.
Ja rannalla siellä sen sinisen järven
Ja piirissä pirtin oman
Ma elämän iloja puhtaita nautin
Kanss' sirkkuni sirkeän, soman.
Ja sinne se päivä heleästi paistais
Sen pirtin ikkunoihin,
Ja onnen-aurinko loisteleisi
Sen pirtin asujoihin.
Vaan, voi, mitä kulkijapoi'an köyhän
On kauniista unelmoista?
Hän turhia toivoo, hän haaveita hautoo,
Vaan elämä ei välitä noista…
Hän turhia toivoo, hän haaveita hautoo,
Vaan elämän pyörän alla
Ne särkyvät toiveet, ne hukkuvat haaveet,
Ja kukkaset kaatavi halla.
JÄÄ HYVÄSTI, ARMAS, SIKSI!
Ei, ei! En tahdo, en tahdo,
Jos heimosi vastaan on,
Sun kanssasi, kultani, käydä
Ma viel' ikiliittohon.
Ei, ei! Ma raivata tahdon
Ne estehet ensin pois,
Jotk' onnemme tietä sulkee, —
Jos tuhatkin niitä ois!
Ne raivata tahdon, ne voittaa…
Ja Herra jos auttavi,
Niin vuoden päästä jo luokses
Sun saapuvi sulhosi.