"Uuvu en!
Tiedän sen:
Laantuu myrsky kerran!
Kanssasi
Nöyrästi
Taivun tahtoon Herran." —
Armahin!
Lämpöisin,
Hellin kiitos sulle! —
Tämmöisen
Aartehen
Soit, oi, Luoja, mulle!
Kiitosta
Kuinka ma
Voisin sulle kantaa!
Aartehen
Arvoisen
Kiitoksen kuink' antaa!
SILMIEN MAHTI.
Jos helläst' armaani
Minuhun katsahtaa,
Niin silloin taivoni
Säteitä heijastaa.
Mut kyyneleet jos vaan
On hällä poskillaan,
Niin sadekuuroa
On silloin ilmassa.
Ja vihan pilvi jos
Hält' otsan verhoais,
Ja pilvest' irti jos
Salamat leimahtais,
Niin silloin taivollain
Ois ukkosilmaa vain.
Kaikk' ilman vaihteet noin
On vallass' aina sun,
Mun kultan', aurinkoin!
Tok' aina kaunist' ilmaa
Suo ihailla vain mun!
Ja sadetta jos hankit,
Niin olkoon satehena
Vain — suukkosesi sun!
YKS' ON.
Yks' on aurinko.
Yksi kuukin vaan.
Yksi taivaskin
Siintää yli maan.
Yksi maa myös on.
Ja yks' on lempikin:
Se yhden kerran vaan
Palavi kirkkainnaan!
SUUTELON IKÄ.
Niin vanha kuin on elämä,
Niin vanha lempi on.
Kai enkelit siis taivahan
Jo keksi suutelon.
Se suurin ihme, ett'ei vaan
Siin' edistytä milloinkaan!