Soita, kevät, suurta kanneltas!
Laula ylistystä Jumalas!
Joka sydämeen
Kautta laulus säveleen
Puhta'utta, harta'utta tuo,
Rakka'utta suurta, syvää luo! —
Terve, nurmi nuori, vihanta!
Terve. järven laine loistava!
Terve, kukkaset!
Terve, lintuin sävelet!
Terve, päivyt hellä Suomehen
Jälkeen talven talvipakkasten!
MÄ NURMELLA UINUN.
Mä uinun nuorella nurmella,
Ja taivas siintävä ylläni päilyy.
Ja lintuset ilmassa leikkiä lyö,
Ja puiden lehdet ne hiljaa häilyy,
Ja tuoksua, nuoruutta täys' on maa, —
Oi, Suomeni suvea hurmaavaa!
Mä uinun nuorella nurmella,
Ja eessäni Kianta kirkasna hohtaa,
Ja laulu rastasten, peippojen
Mun korvaini kalvoa hurmaten kohtaa.
Ja laulua, tuoksua täys' on maa, —
Oi, Suomeni suvea hurmaavaa!
Mä uinun nuorella nurmella
Ja hengitän tuoksua, hengitän syvään,
Ja katselen luontohon lumoovaan,
Kuin äitihin hellään, lempeään, hyvään.
Ja mieleeni tuo tuhat aatosta saa, —
Oi, Suomeni suvea hurmaavaa!
Oi, Suomeni hurmaavaa!
Oi, ihanaa maata, mi meille on suotu!
Sua täytyvi lempiä, rakastaa,
Joka ainoan, jolle vain lie sydän luotu!
Sun täytyy, oi, kaunehin, kallein maa,
Joka rinnan leimuten rakastaa!
KEVÄTSATEEN VIHMOESSA.
Oi, terve, terve, kevään vihma hieno,
Miljoonin pienin helmin pisaroiva!
Kas, umpuns' aukaisee jo kukka vieno
Ja niityn nukka nousee vihannoiva!
Oi, terve, Luojan lahja! Synkät mielet
Ja luonto siunaten sua tervehtiipi!
Soi kohta leivot, Pohjan satakielet,
Ja ilmass' suihkaa pääsky, sirosiipi!