V.
MAA YLHÄINEN.
Maa ylhäinen! Sun puolehesi käännyn.
Maa ikuinen! Sua ilman sorrun, näännyn.
Sua tervehdin siis, toivon kaukomaa,
Sua, ikuisata, suurta, ihanaa —!
JÄÄ HYVÄSTI, LAULU —!
Jää hyvästi, laulu sa maallinen, nyt!
Jo henkeni säveliis kyltyä ehti.
Jää hyvästi! Eloni kirjassa jo
Nyt au'eta kerkesi toinen lehti.
Jää hyvästi lemmen ja leikkien maa!
Ikihenkeni kaihovi korkeampaa!
Päämääräni ei ole lempi ja maa,
Tääll' ehkä mä lemmin ja viivähdän hetken.
Tää ei ole oikea mun kotimaa,
Läpi vaikka mä tään teen eloni retken.
Mun maani, se oikea onneni maa,
Se ei ole varjoin ja kyynelten maa —!
Se riemujen, soinnun on ijäinen maa,
Maa ikuisen vapauden, valon ja voiton.
Se puhtaiden pyhä ja puhdas on maa,
Maa ijäisen laulun ja ijäisen soiton,
Se maa se on onneni oikea maa,
Ja oi, sitä, ken sinne siirtyä saa!
Se maa se on kaihoini, unteni maa,
Se maa, jota konsana kylliks' ei kiitä.
Sen kiitosta, kannel sa heikko, nyt soi,
Vaikk' ei kyllä ääntäsi kylliksi riitä!
Soi kumminkin, kuitenkin, min voit vaan!
Et käyttää voi soittoas korkeampaan!
Jää hyvästi, laulu siis maallinen, nyt!
Jo henkeni säveliis kyltyä ehti.
Jää hyvästi! Eloni kirjassa jo
Nyt au'eta kerkesi toinen lehti.
Jää hyvästi, lemmen ja leikkien maa!
Ikihenkeni kaihoovi korkeampaa!