FJOKLA. Häpeämätön! Sanottiinhan sinulle, että hän on pukeutumassa.
KOTSHKAREV. Viis siitä! Mitä sillä väliä? Katsahdan vain hieman, ei muuta.
(Tirkistää ovenraosta.)
SHEVAKIN. No, sallikaa minunkin tyydyttää uteliaisuuttani.
KANA. Sallikaa minun katsahtaa ainoastaan vilaukselta.
KOTSHKAREV (Katsoo edelleen.) Ei siellä mitään näy, hyvät herrat. Ei voi erottaa, mikä siellä valkealta kuumottaa, onko se nainen, vaiko tyynyn päällys.
(Kaikki tunkeutuvat kuitenkin ovelle ja koettavat tirkistää.)
KOTSHKAREV. Sss… joku tulee.
(Kaikki hyppäävät pois ovelta.)
XVIII Kohtaus.