KANA. No, siinä nyt sait, kaikki menivät pois! mitä tämä merkitsee?
KOTSHKAREV. Jotakin on luultavasti tapahtunut.
SHEVAKIN. Niin, kenties puku meni epäkuntoon… No, panevat paikoilleen… ehkäpä kaulus oli vinossa… tai piti neuloilla kiinnittää jokin kohta.
(Fjokla tulee sisään, kaikki hyökkäävät hänen kimppuunsa kysyen: mitä, mitä tapahtui?)
KOTSHKAREV. Jotakin on tapahtunut?
FJOKLA. Mitä olisi voinut tapahtua? Ei yhtään mitään.
KOTSHKAREV. No, miksikä hän poistui.
FJOKLA. Häntä rupesi hävettämään ja siksi hän meni. Hävetti niin, ettei voinut istua paikallaan. Pyytää anteeksi ja kutsuu illaksi teetä juomaan.
(Menee).
KANA (Syrjään.) Hm! kuppi teetä! Sentähden minä en pidäkään kosimisesta, tyhjää touhua vaan; tänään ei sovi, olkaa hyvä tulkaa huomenna teelle, ja ylihuomiseksi sama pyyntö, miettiä näet täytyy. Paljasta roskaa. Eihän asia ole sellainen, joka pään pyörälle panee! Minäkin, piru vie, olen virkamies, eikä minulla ole aikaa kaikkeen.