Voi kuinka heikko olin Mä nuorna lähtemään — Kun kaukaisehen kulin Ja heitin kotimaan,
Ja heitin kaikki rakkaat Ja omat rantani Ja tuttavani vakaat Ja oman kultani. —
Niin tääll' on raskas olla Ja aivan ahtaha, Ei tahdo ilta tulla, Ei uni tavata,
Ja eikä myöskän tahdo Tuo kuolo kohdata — Kun olo tääll' on outo Ja kulku ikävä.
Niin lennä pieni lintu Sä kauas kotiaan Ja kulje tutut siellä Nerolla katsomaan
Ja tiedä tarkkaseni Mun muinais-rakasta, Jos elää kultaiseni? Vai jo on kuollunna?
Sä sano haluvani — Ja sinne toivovan, Ja ehken kotiaani Mun Herran auttavan.
Sill' oisi kotimaassa Mun kevyt levätä Ja siellä kirkon hamassa Ois' turva lempeä.
Kaksi vanhaa.
Ukko: