Kaukaisessa metsässä On lampi hiljainen Ja siellä vuorten suojassa On olla rauhainen.
Pariskunta hanhoja Siin elää puhdasna, Hee rakastaavat henttuna Siin' taivon muodossa —
Hiljaisella rannalla On ihmis-asunto, Alla puitten, lonnossa Yks köyhän olanto.
Ei ilkeys, ei sairaus Oo sinne löytänä, Siell' asuu aina terveys Ja lempi tyynenä.
Suuri totuus, tyytymys Siell' ovat kotona Ja heille lepo, iloisuus On iki-keväänä.
Merimiehen morsiamen kuolo.
Tässä istun itsekseni Itkeskelen iltasella, Noita muistan menneheitä, Parempia päiviäni.
Ilo oli mielessäni, Sulopa sydämmelläni, Oma kulta oleskeli Rakkahana vierelläni.
Nyt on kauas kulkenunna, Ilo pojes lähtenynnä, Kulta purjehti merille Kaukaisehen maailmahan.
Vuosi tulee vuodeltansa Ja kevät kevähältä, Linnut tule lehtohonsa — — Sinä lintu kauas viivyt!