Tule kulta tuntemahan Sulovaista lempeä, Ettkös enää rakasta Hiljaudessa haastella?
Ettkö anna suutelmoa Huokuvalle sulholle? Miksi sinä pakenet, Kaukaisessa olelet?"
Vaan se tuli kultaisensa, Hengen ilo ilmestyi, Nytpä saapi nauttia Lempeyden suloja,
Saa yhessä itkuella Lempeyden ilosta, Suutaellen tutkia Min' on maassa taivoa.
Ilta.
Ilta on sulo. Kulta kunnahilla Hyvä on lepo päivän kaiken työstä, Armas on olla koska tunto nauttii kultaista mettä.
Sydän se kuvaa järven tyynneyttä, Mieli se iloi luonnon lempeyttä, Rukous nousee yössä hiljaksehen Taivahaan sinne.
Ja sieltä loistaa iki-rakkautta, Punaset sulot vuoriloijen taasta, Unin ja turvin tulee hiljaksehen Enkelit alhaa.
Nuoruus.
Ystäväni Ole nyt ilonen kukassasi,[2] Katso aurinko paistaa, Iloa loistaa.