Kivinen taputti Ollea kädelle.
"On niin helppoa syrjästäpäin nauraa. Mutta annetaan sen asian nyt olla. Juttu on selvitettävä!"
"No niin. Meillä on nyt kolme asiaa: ensiksi se moottoripyöräilijä. Odotamme sähkösanomaa. Sitten on neiti Riger? Ja sitten on meidän löydettävä moottoripyöräilijän huvila?"
Kivinen muutti asentoaan, sytytti savukkeen, heitti jalkansa ristiin ja kertoi Ollelle keskustelunsa ja saamansa tiedot neiti Rigeristä. Olle kuunteli ääneti, leikitellen sormillaan ja nyökäytellen hyväksyvästi päätänsä.
"Enimmin kummastuttaa minua", lopetti Kivinen, "miten hän on voinut aavistaa, että me epäilemme häntä."
Olle hykerteli käsiään.
"Hän on älykäs nainen, perin älykäs. Ja rohkea. Kaksi vaarallista ominaisuutta. Ja kaunis. Vielä vaarallisempaa. Sinä olet jo täydelleen hänen lumoissaan. En tiedä, miten hän lienee saanut asian selville, mutta lopputulos osoittaa hänen olevan sekä älykäs että oikeassa. Muuten, tiedätkö, aikooko hän viipyä täällä vielä kauankin?"
Äkillinen epäluulo täytti Kivisen mielen.
"Niin, sinä olet oikeassa. Minä en tiedä lainkaan. Mutta hänellähän ei ole mitään syytä viipyä täällä. Yritys on onnistunut, tavara tallessa eikä muut kuin me epäile vähintäkään. Odotas, minä soitan!"
Kivinen nousi nopeasti ja meni tarjoiluhuoneen puhelinkaappiin.