"Ohoh! Se puhuu itse itsensä, sitähän ei voi salata."
"Ei, minä en sitä tarkoittanut; mutta luvatkaa ainoastaan että säästätte Annettea. Sanokaa että minä rikoin lupaukseni, sanokaa mitä hyvänsä, kun ette vaan ilmoita hänen syyksensä."
"Tahdotko sinä ottaa syyn päällesi?"
"Tahdon, ystäväni, se on viimeinen osoitus sydämellisestä rakkaudestani häntä kohtaan, joka kiinnitti minun häneen. Te sanotte siis kaikkialla, kun puheeksi tulee tämä asia: Annette Miller on viaton; Svaning rukkaiset antoi."
"No niin, no niin, voimmehan sen tehdä," sanoi kaikkitietävä, heittäen sivusilmäyksen ystäväänsä.
"Niin, se on tietty, kun Svaning välttämättömästi siten tahtoo."
"Mutta tämä ei lempo olkoon käy päinsä. Svaning seuraa meitä. Minä olin eilen Barinsella, hän oli saanut Halmstadin lohta… Se on mukavaa näin aikaisin, mutta se on lemmon kallista. Menemme kuitenkin sinne."
"Pierro, mikä sinuun on mennyt, etkös tahdo seurata! Tietysti siellä menee annos lohta rukkaisiin, eikä se olekaan aivan vähäinen."
"Ei, ei, minä en seuraa."
"Pierro, oletkos vimmattu! Englantilaisten on tapana ennen kuin ne hirtetään syödä hyvällä halulla osuus härkäpaistia, ja tottahan voi omamaalainen paulasta päästyänsä nauttia kaksi ohutta lohiviipaletta; sillä lohiviilut näin keväällä ovat selitys sanaan Superficies Euklideessa; jos jossain on leveys syvyydettä, niin on se siinä, ha ha ha! Tule!