Samassa jalassa ei kernaasti käy tekeminen yhtä useampia laajuuden muutoksia eikä samassa säkeessäkään kuin vain harvoissa — ei vierekkäin olevissa — jaloissa. Poikkeuksia voi esiintyä, mikäli mitan perusrytmi ei niistä sanottavasti kärsi tai milloin rytmimaalaus niitä oikeuttaa. Rytmin varsinainen luonne saakoonkin yleensä olla määräämässä, kuinka usein tilapäiset poikkeukset ovat luvallisia. Tässä on sanojen väliset paussit y.m. poljentoon vaikuttavat seikat otettava huomioon asianhaarain mukaan.
ERI RUNOMITTOJA.
Eri runomittoja saamme esittämäni mukaan kolme päälajia: kaksitavu- eli trokeemittaa, kolmitavu- eli daktylimittaa ja nelitavu- eli peonimittaa. Nämä jakaantuvat eri jalkojen mukaisesti alalajeihin. Meillä säkeet ovat jaloiltaan siksi kirjavat, että mallikelpoisia alalajeja harvoin tapaa edes perusmittojen esimerkeiksi, vaikka kaikki säkeemme oikeastaan ovat olevinaan perusmittoja. Olen niiden joukosta kuitenkin löytänyt muutamia esitahdittomia ja esitahtisia, jotka kelpaavat valaisemaan eri runomittojemme alalajeja.
TROKEEMITTOJA.
Ensi- eli perustrokeinen säe:
Tuos' on | lampi | lahti|nensa.
Toistrokeista mittaa on:
Pylväät | ryskää, | räystäät | särkyy.
Kolmastrokeinen säe on esim.:
Vial|linen | veri.