Kun rohkenen ottaa esittääkseni muutamia hajanaisia runomittakysymystämme koskevia seikkoja ja parannusehdotuksia, teen sen siinä nimenomaisessa toivossa, ettei kysymystä enää sivutettaisi vaieten, vaan että pätevämmätkin runoutemme ystävät lämpenisivät sitä käsittelemään, jotta se saataisiin onnellisesti ratkaistuksi.
RYTMIN PUUTTEELLISUUS.
Rytmin puutteellisuus on meillä yleinen runomitan vika. Siksi onkin ymmärrettävissä, että musiikkimiehet, joiden rytmiaisti on kehittyneempi, meillä ennen muita ovat alkaneet vakavammin vaatia runomittamme uusimista. Jos runoilijoilla ja arvostelijoilla lieneekin ollut selvillä, ettei runokielemme nykyisenään täytä rytmin oikeutettuja vaatimuksia, niin he kai ovat pitäneet epäkohtaa kielemme luonnosta johtuvana välttämättömänä pahana.
On yhä runoiltu vierasten kielten runomittoja seuraten. Kun kielemme ei ole luontunut niihin, on siihen tyydytty. Ei ole yritelty oman kielemme mukaisia runojalkoja rytmilakien mukaan järjestellä uusiksi runomitoiksi.
Laulettavuuden kannalta voi runojamme vastaan tehdä painavimmat muotoa koskevat muistutukset. Mutta puolustamatonta on muutenkin se vallaton vapaus, jolla erilaisia runojalkoja on käytetty perusmuotojen sijaisjalkoina. Kun kielen laajuussuhteita ei paljoakaan ole otettu lukuun, vaikka niillä runokielessämme tulee olla sangen tärkeä osa, on rytmin oikeuksia pahastikin loukattu. Myöskään ei ole meillä tarpeeksi otettu varteen sitä muistettavaa seikkaa, että rytmin ei tule määrätä ainoastaan yksityisten, irrallisten säkeiden rakennetta, vaan kokonaisten säkeistöjen. Kuten musiikissa eri säkeet yhtyvät rytmillisiksi kokonaisuuksiksi, siten runosäkeidenkin tulee liittyä toisiinsa poljennon rikkoumatta.
TAHTIEN MERKITSEMISESTÄ.
Säkeitä jakaessa eri tahteihin eli runojalkoihin on meillä kuten muuallakin tavallisesti menetelty niin, että säkeen ensimäisen runojalan on katsottu alkavan aivan säkeen alusta. Näin on saatu runojalat alkamaan milloin nousulla (tesis), esim.:
Oikeutta | kansa | palvoi,
milloin taas laskulla (arsis):
Nuo met|sien hur|jat sis|sit.