"Mikä?"
"Että te sai minut vaimoksi ja" — hän lisäsi pitkäveteisesti — "palvelijattareksi."
"Vai niin, vai oli se nakodan syy! Tule siis tänne, pikku palvelijattareni! Palvelijattarien täytyy olla kuuliaisia."
"Ei, ei tuollaista pahaa isäntää kohtaan, joka suotta kiusaa", virkkoi Yuki pelottomasti nauraen. "Sitäpaitsi — palvelija isännästään kaukana istua täytyy."
"No, entä vaimo sitten?"
"Hm, pikku, pikku verran lähempänä." Yuki siirtyi noin tuuman mitan häntä lähemmäksi. "Vaimo vain pikku verran palvelijatarta parempi."
"Kuulepas, mrs Bigelow, sinä et täytä avioliittosopimustasi. Sinä olet vannonut rakastavasi, kunnioittavasi ja tottelevasi —"
Yuki purskahti lyhyeen, kovaan nauruun.
"Aivan varmaan, niin te vannoitte, rouvaseni!"
"Minä ei sitä tehnyt. Semmoista on vain vanha kristitty avioliitto."