palava tuli tai pauhaava vesi,
kaatava kalpa tai noutava nuoli
tai iän taakka — tai silmies loisto
pimentyy, peittyy; ja pianpa kuolo
sulkee sun, soturi, ruhtovin sylin.
● Beda Venerabilis. Mutta elipä tähän aikaan jo huomattava oppinutkin anglosaksien maassa: kristitty munkki Bēda Venerā´bilis (»kunnianarvoinen»), josta tuli englantilaisen tieteen isä. Hän kirjoitti suuren joukon latinankielisiä kirjoja, joita keskiajan nuoriso kouluissa luki. Mutta hänen kuuluisin teoksensa on »Anglien kansan kirkkohistoria», jossa hän kuvailee heimonsa vaiheita Caesarin ajoista aina omaan aikaansa asti. Ilman tätä kirjaa tietomme anglosaksien varhaisemmista vaiheista olisivat monin verroin niukemmat.
□ Viimeiseksi työkseen Beda käänsi Johanneksen evankeliumin anglosaksien kielelle. Kaksi viikkoa ennen pääsiäistä v. 735 hän sai vaikean tukehtumiskohtauksen, ja sen jälkeen hänellä oli kovia tuskia. Vaikka hän suuresti heikkeni, hän jatkoi työtään. Kun muut kehoittivat häntä säästämään voimiaan, hän vastasi: »Tahtoisin, ettei mikään asiani jäisi teille epäselväksi, kun kerran olen poissa.» Yöllä vasten helatorstaita hän saneli kuumeentapaisella innolla käännöstään. »Vielä puuttuu yksi luku», sanoi kirjuri. »Meidän täytyy jatkaa, ota kynäsi ja kirjoita!», Beda kehoitti kuumeisena. Pienestä kammiosta ei kuulunut muuta kuin kynän rapinaa ja sairaan raskasta hengitystä. Ja yön pitkät hetket lyhenivät. »Nyt puuttuu vain pari riviä», kirjuri sanoi. »Kirjoita, kirjoita!» kuiskasi kuoleva. »Nyt koittaa uusi päivä, ja nyt on kaikki valmista», virkkoi nuorukainen. »Sinä sanot oikein, nyt koittaa uusi päivä, ja nyt on kaikki täytetty. Kohota minut istualleni — auta minua rukousmatolle!»
Oppilaat kantoivat mestarinsa rukousmatolle ristiinnaulitun kuvan eli krusifiksin alle, jota aamunsarastuksesta kalpeneva hopealamppu valaisi. Polvistuneena Beda lauloi siinä heikolla äänellä: »Glō´ria in exce´lsīs Dĕ´ō» (= kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa), samoin kuin hän oli tehnyt joka päivä viidenkymmenen neljän vuoden kuluessa. Ääni petti vihdoin, laulu kuoli hänen huuliltaan, ja heikosti huokaisten vanhus vaipui oppilaittensa syliin.
SIVISTYKSEN RAPPEUTUMINEN ENTISEN LÄNSI-ROOMAN MAISSA.
● Kauppa ja teollisuus. Se levoton sotatila, joka suurten germaanisten kansainvaellusten aikakaudella jatkuvasti vallitsi entisissä Länsi-Rooman maissa, vaikutti haitallisesti rauhallisten elinkeinojen harjoittamiseen. Enimmän kärsivät kauppa ja teollisuus. Raha katosi liikkeestä, ja maksun välineenä alettiin sen sijasta käyttää elintarvikkeita, kuten viljaa, öljyä, suolaa, karjaa ym. Tiet olivat monin paikoin rappiolla, sillat hävitetyt ja majapaikat tuhotut, joten liikenne pakostakin seisahtui, ja kauppiaat pelkäsivät lähettää tavaroitaan paikasta toiseen, koska ne milloin tahansa saattoivat joutua rosvojen saaliiksi. Se vähäinen kauppa, jota harjoitettiin, oli etupäässä juutalaisten hallussa. Kaupan rappeutuessa väkirikkaat kaupungit joutuivat häviölle.