Kuva 23. Kuningas Hammurapi saa lait auringonjumalalta.
218 §. Jos lääkäri leikkausveitsellään leikkaa toiselle syvän haavan ja tappaa hänet, hakattakoon lääkäriltä kädet poikki.
229 §. Jos rakennusmestari rakentaa talon jollekulle eikä tee sitä lujaksi, vaan talo, jonka hän on rakentanut, luhistuu ja surmaa isännän, niin tapettakoon se rakennusmestari.
230 §. Jos talo luhistuessaan surmaa isännän pojan, niin tapettakoon siltä rakennusmestarilta poika.
231 §. Jos se surmaa isännän orjan, antakoon rakennusmestari hänelle toisen orjan sijaan.
Kuten yllä olevista esimerkeistä näkyy, olivat rangaistukset erittäin kovia. Kuolemantuomio oli tavallinen pienestäkin rikoksesta. Se, joka varasti tulipalon sattuessa, poltettiin. Jos vaimo syyttä suotta riiteli miehensä kanssa, hänet hukutettiin. Usein syyllinen seivästettiin. Tavallisia rangaistuksia olivat myös ruumiin silpomiset.
Hammurapin laeissa ei puhuta vain rikoksista ja niiden rankaisemisesta, vaan niissä määrätään myös, miten maata on viljeltävä, miten kanavia hoidettava, miten kauppaa käytävä jne. Kaikista näistä määräyksistä käy selville, että sivistys Hammurapin aikoina oli sangen korkea.
Useimmiten eivät rikkaat maanomistajat itse viljelleet maitaan, vaan heidän kartanonsa olivat pieninä palstoina vuokrattuina talonpojille, jotka vuosittain maksoivat isännälle sovitun viljamäärän vuokramaksuna. Vainioiden poikki juoksi kanava, jonka uoma oli korkeammalla kuin ympäröivät pellot. Siitä vuokraaja sai juoksuttaa vettä omalle palstalleen. Jokaisen talonpojan tuli huolehtia siitä, että aukko, josta vesi laskettiin pellolle, pysyi tiiviinä. Tästä asiasta määrää Hammurapin laki seuraavalla tavalla:
53 §. Jos joku leväperäisyydestä ei pidä kunnossa peltotoettaan, jos sitten hänen tokeeseensa syntyy repeämä ja koko vainio joutuu veden alle, niin se, jonka tokeeseen on syntynyt repeämä, korvatkoon laihon, jonka hän on saattanut häviöön.