● Neljäs ristiretki. Toisinaan oli retkeläisten lukumäärä tavallista suurempi ja järjestys retkellä lujempi. Siksi puhutaan useista eri ristiretkistä. Seurauksiltaan erittäin huomattava oli neljäs ristiretki (1202–1204).
Kristityt olivat menettäneet Jerusalemin. He olivat turhaan yrittäneet valloittaa sitä takaisin. Paavi Innocentius III saarnautti silloin uutta ristiretkeä. Joukko ranskalaisia ritareita noudattikin paavin kehoitusta. He kokoontuivat Veneziaan purjehtiakseen sieltä »pyhälle maalle». Mutta venezialaisetpa ohjasivatkin laivat Konstantinopoliin, jossa ristiretkeläisten piti auttaa muuatta prinssiä taistelussa setäänsä vastaan, joka oli riistänyt valtikan hänen isältään. Karkotetun keisarin he asettivatkin jälleen valtaistuimelle, mutta kun eivät saaneet luvattua maksua, he valloittivat Konstantinopolin, ryöstivät kaupunkia ja ottivat koko valtakunnan haltuunsa. Itä-Rooman eurooppalaisista maista muodostettiin Latinalainen keisarikunta, jossa läänityslaitos saatettiin voimaan, mutta venezialaiset ottivat haltuunsa saaret ja rannikot. Puolen vuosisadan kuluttua Itä-Rooman keisarikunta palautui kuitenkin pääasiassa entiselleen.
Tämänkin jälkeen tehtiin vielä useita ristiretkiä Palestiinaan. Mutta ne olivat jotenkin tuloksettomia. »Pyhä maa» joutui vähitellen uudestaan islaminuskoisten haltuun. V. 1270 kristityt menettivät viimeisenkin varustuksensa siellä.
Kuva 177. Kristuksen sotureita. Osa van Eyck-veljesten
maalaamaa alttarikaappia.
(Vrt. kuv. 223!)
● Ristiretkiä Eurooppaan. Samaan aikaan kuin Lännen kristityt taistelivat Palestiinassa, käytiin »pyhää sotaa» Espanjan muhamettilaisia vastaan, jotka työnnettiin yhä kauemmas etelään. Mutta käytiinpä myös ristisotaa Euroopan pakanallisia kansoja vastaan. Niinpä ruotsalaiset tekivät 12:nnella ja 13:nnella vuosisadalla kolme ristiretkeä Suomeen, minkä johdosta tämä maa joutui Ruotsin yhteyteen. 13:nnen vuosisadan alussa perustettu kalpaveljesten hengellinen ritarikunta levitti miekalla valtaansa ja kristinuskoa Liivinmaan, Vironmaan ja Kuurinmaan asujainten keskuuteen. Saksalainen ritarikunta taas käännytti Itämeren etelärannalla asuvat pakanalliset preussilaiset.
● Euroopan olot muuttuvat. Vaikka Palestiina uudestaan joutui vääräuskoisten haltuun, ristiretket eivät kuitenkaan jääneet vaille seurauksia. Ne vaikuttivat uudistavasti Euroopan kansojen elämään, niin taloudellisiin kuin henkisiinkin oloihin.
Varmaan voidaan laskea miljooniin niiden ihmisten lukumäärä, jotka noina vuosisatoina lähtivät toivioretkelle tai ristiretkelle Palestiinaan. He oppivat matkallaan tuntemaan uusia maita ja uusia kansoja, mikä oli omansa vaikuttamaan heihin herättävästi. Sekä Konstantinopolissa että Vähän-Aasian, Syyrian ja Egyptin kaupungeissa he tutustuivat sivistykseen, joka oli Länsi-Euroopan kansain silloista sivistystä tuntuvasti korkeammalla. Sekä retkien aikana että niiden jälkeen rauhallinen liikeyhteys idän ja lännen välillä vilkastui. Kaikki tämä sai aikaan, että niin kauppa ja teollisuus kuin tieteet ja taiteet alkoivat Euroopassa mitä kauneimmin versoa ja kukoistaa.