Matematiikan tutkimuksen alalta on mainittava algebra, mutta ennen kaikkea on arabialaisten ansiota nykyisen numerojärjestelmämme siirtäminen Intiasta Eurooppaan. Vähitellen se työnsi syrjään vanhan hankalan roomalaisen numerojärjestelmän.
Luonnontieteistä viljeltiin ensinnäkin a) tähtitiedettä. Arabialaiset astronomit harjoittivat myös tähdistä ennustamista eli astrologiaa, joka sitten levisi Eurooppaankin. Arabialaisilla tutkijoilla oli tähtitorneja, joista kaukoputkella tarkastettiin taivasta. Osasivatpa tähtitieteilijät valmistaa koneita, joiden avulla merenkulkijat laskivat taivaankappalten asennosta, millä leveys- ja pituusasteella he olivat. Myös b) fysiikan alalla he tekivät keksintöjä. He käyttivät tavallisia kelloja ajan mittaamiseksi. Kiinalaisilta he oppivat tuntemaan kompassin. He harrastivat myös c) kemiaa eli oikeammin alkemiaa (kullan-valmistamista). He koettivat näet keksiä ns. »viisaitten kiveä», jonka avulla voisi epäjaloista metalleista valmistaa kultaa ja hopeaa ja jolla ikuinen nuoruus saavutettaisiin. Korkealle kehittyi d) lääketiede. Siihen aikaan, kun lääkäritoimi Euroopan kristityissä maissa oli parranajajain ja kylvettäjäin käsissä, oli arabialaisilla ammattitaitoisia lääkäreitä eri tauteja varten sekä monin paikoin oivallisia sairashuoneita.
Huomatuimmat lääkärit olivat usein myös etevimpiä filosofeja. Tutkittiin ja selitettiin etenkin kreikkalaisen Aristoteleen teoksia.
Arabialaisten rinnalla heidän keskuudessaan asuvat juutalaiset olivat taitavia tiedemiehiä, varsinkin lääkäreitä ja filosofeja.
Tieteiden harjoittamista varten perustettiin yliopistoja. Arabialaisilla oli myös suuria kirjastoja. Niinpä mainitaan Córdoban kirjastossa olleen n. 600 000 kirjanidettä. Luku- ja kirjoitustaito olivat maurilaisten keskuudessa yleiseen tunnettuja.
● Runous. Arabialaisen eepillisen runouden tuotteista on mainittava satukokoelma »Tuhat yksi yötä». Nämä sadut, jotka osoittavat etevää kertojakykyä sekä rikasta mielikuvitusta, on käännetty monille sivistyskielille. Arabialaiset sepittivät niin ikään kauniita tunnelmarunoja. Draamallinen runous oli sen sijaan heille vieras.
Kuva 180. Alhambrasta.
● Kuvaamataiteet. Koraani kielsi ihmisruumiin kuvaamisen, jonka vuoksi kuvanveisto- ja maalaustaide jäivät kehittymättömälle kannalle. Sitä korkeammalle kohosi rakennustaide. Arabialaisten palatsit ja moskeijat osoittavat kehittynyttä rakennustaitoa ja taiteellista aistia. Arabialaiseen rakennustaiteeseen on tuntuvasti vaikuttanut bysanttilainen tyyli. Sen tunnusmerkkejä ovat moskeijojen yhteydessä kohoavat kapeat minareetit, bysanttilainen kupukatto, sirot pylväät, hevosenkengän muotoiset kaariholvit sekä värikkäät kasvimuotoja ja kirjainmerkkejä kaavailevat koristeet, arabeskit. Valtaisimpia rakennustaiteen tuotteita on Córdoban moskeija, mutta ihanuudesta kuuluisammaksi on tullut Alhambran [ala´mbra] palatsi Granadassa lukemattomine saleineen, leijonapihoineen ynnä ruusu- ja myrttipensaineen.