Kaupunkiyhtymät. Keskiajan tärkeimmät kaupungit olivat seuraavat:

Italiassa: Amalfi Venezia Genova Pisa Firenze Milano Ranskassa: Marseille [marse´j] Pariisi Alankomaissa: Gent Brügge Antwerpen Saksassa: Lübeck Hampuri Köln Danzig Englannissa: Lontoo Pohjoismaissa: Visby Tukholma Bergen Tallinna Venäjällä: Novgorod.

Kuva 187. Rosvojoukko metsässä saaliinjaossa.

Useissa maissa kaupungit yhtyivät liittokunniksi voidakseen paremmin valvoa kauppaetujaan. Se olikin tarpeen, sillä keskiajalla kauppiaalla oli elinkeinonsa harjoituksessa monta vaikeutta voitettavana. Maantiet olivat edelleen huonot, siltoja oli vähän ja rosvoja liikkui teiden varsilla kauppamatkueita väijymässä. Siksi kauppiaat kulkivat kaupungista toiseen mieluimmin suurissa joukoissa. Usein mahtavat lääninherratkin harjoittivat rosvousta sekä maanteiden että vesiväylien varsilla. Kuuluisaksi on tullut aatelisherrojen ranta-oikeus, jonka nojalla he ottivat haltuunsa haaksirikkoutuneiden laivojen tavarat. Haaksirikkoja taas sattui usein, kun ei ollut merikortteja, ei majakoita eikä luotseja. Lisäksi lääninherrat vaativat tulleja kauppiailta, jotka kuljettivat tavaroita heidän alueittensa läpi. Pitkällä matkalla kauppias joutui maksamaan tullin useita kertoja. On laskettu, että esim. Rhônejokea kuljettaessa oli maksettava 60 kertaa tulli.

Kuva 188. Kauppamatkue lähdössä Lübeckin portilta.

Yhteen liittymällä kaupungit saattoivat ponnekkaammin toimia kauppateiden korjaamiseksi sekä etujensa valvomiseksi lääninherroja vastaan.

Kuuluisin kaupunkiyhtymä oli Pohjois-Saksan Hansa. Se sai alkunsa vuoden 1100 paikkeilla ja pysyi voimassa kauas uudelle ajalle saakka. Se oli kukoistavimmillaan 14:nnellä ja 15:nnellä vuosisadalla, jolloin siihen kuului monta kymmentä kaupunkia, muun muassa Lübeck, Hampuri, Visby ja Tallinna. Rahalla ja sopimuksilla, myöhemmin myöskin sodalla Hansa hankki toisen kauppaoikeuden toisensa perästä: vapautuksia rantaoikeudesta, tullivapautta, pääsyn kaikille markkinapaikoille sekä kauppiailleen oikeuden kantaa aseita vieraissa maissa. Lopulta koko Itämeren ja Pohjanmeren kauppa tuli Hansan yksinoikeudeksi. Hansalla oli kauppakonttoreja Brüggessä, Lontoossa, Bergenissä ja Novgorodissa. Suomenkin kaupungeissa hansakauppiaat, »kestit», harjoittivat ahkerasti kauppaa. Eri kaupunkien edustajat kokoontuivat Lübeckiin hansapäiville, joilla yhteiset asiat ratkaistiin.