Maalaustaide vapautuu niin ikään itsenäiseksi taiteeksi ja kohoo nopeasti ihmeelliseen rikkauteen ja loistoon. Varsinkin harrastettiin ns. fresko-maalausta (ital. ai fresco = tuoreelle pinnalle). Se tapahtuu siten, että seinä, johon kuva on maalattava, peitetään märällä laastilla, johon terävällä puikolla piirretään kuvan ääriviivat paperille tehdyn piirustuksen mukaan. Sitten suoritetaan itse maalaus nopeasti tuoreelle seinälle käyttämällä värejä, jotka yhtyvät muurilaastiin ja kuivuvat yhdessä sen kanssa. Näin syntyneet maalaukset, freskot, ovat hyvin kestäviä. Freskoja maalattiin sekä kirkkojen että palatsien seinille. Kankaalle maalattaessa käytettiin temperavärejä, jotka saatiin siten, että väriaineet liuotettiin munankeltuaiseen tai hunajaan. Vasta uuden ajan taitteessa tulivat Alankomaissa keksityt öljyvärit käytäntöön.
Monta etevää maalaria työskenteli Italian kaupungeissa jo varhaisrenessanssin aikana. Firenze oli maalaustaiteenkin ensimmäinen tyyssija. Siellä loi 15:nnen vuosisadan loppupuolella monet ihmeen ihanat kuvansa Botticelli [bottitše´lli], joka oli varhaisrenessanssin etevimpiä maalareita. Hänen kuuluisimpia taulujaan on Kevät, jossa taiteilija esittää joukon solakoita nuoria naisia luonnon helmassa liikkuvina. Siinä kulkee Kevät kukkia sirotellen oranssipuiden alla, ja sulottaret pitävät karkeloaan kukkanurmella. Keskellä seisoo Venus mietteissään. — Pohjois-Italian lukuisissa ruhtinashoveissa oli myös monta etevää taiteilijaa. Heistä on ennen muita mainittava Mantovassa toiminut Mantegna [mante´nja]. Hänen kuuluisimpia taulujaan on Voiton madonna, jossa Mantovan herttua rukoilee palavasti Neitsyt Mariaa, ja tämä siunaten laskee kätensä hänen ylitseen.
Kuva 258. Botticelli: Kevät.
Kuva 259. Osa Mantegnan maalauksesta Voiton madonna.
KEKSINNÖT.
● Paperi. Egyptiläisten käyttämä papyrus oli haurasta ja helposti särkyvää, myöhemmin keksitty pergamentti sangen kallista. Mutta keskiajan lopussa alettiin Euroopassa käyttää liinalumpuista valmistettua paperia, jonka käytäntöön otto suuresti halvensi kirjojen valmistamista. Paperin valmistamisen taito oli Kiinasta käsin arabialaisten välityksellä levinnyt Eurooppaan.
Kuva 260. Juhana Gutenberg.