Zeun puoliso Hē´rā oli taivaan kuningatar. Kun hän matkusti, vetivät kirjavat riikinkukot hänen kullalle hohtavia vaunujaan. Hän oli kaunis ja ylpeä, ja kaikki jumalat kunnioittivat häntä. Mutta miehensä kanssa hän toisinaan joutui sanakiistaan, sillä hän oli mustasukkainen ja väitti Zeun liiaksi kiintyneen maallisiin naisiin.
Zeun veli, meren jumala Poseidō´n, ajoi hevosten tapaisien merieläimien vetämissä vaunuissa yli aaltojen kädessään kolmikärki, jolla hän hallitsi valtakuntaansa. Hänen ympärillään uiskentelivat lempeät merenneidot eli nereidit. Kun Poseidon suuttui, hän kosketti kolmikärjellään merta. Silloin laineet kohosivat uhkaavasti, tuuli kiihtyi, laivat särkyivät, ja meri tulvi yli äyräittensä. Mutta yhdellä ainoalla silmäyksellä hän taas taltutti kaikki luonnonvoimat.
Kuva 39. Pallas Athene.
Kolmas veli, Hā´dēs, hallitsi synkkää Manalaa, jonka Styks joki erotti elävien valtakunnasta. Virran yli kuljetti lauttamies Khă´rōn vainajien sielut, ja kuolemanvaltakunnan portilla vartioi kolmipäinen Kerberos koira.
Kuva 40. Ares.
Hadeen puoliso oli Persefŏ´nē, jonka äiti oli hedelmällisyyden jumalatar Dēmē´tēr. Neitosena Persefone kerran kulki ystävättärineen niityllä poimien kukkasia ja solmien seppeleitä. Silloin avautui maa ja synkännäköinen, mustapartainen mies ajoi halkeamasta esiin sysimustien pärskyvien hevosten vetämissä vaunuissa. Se oli Hades, joka ryösti itselleen puolison keskeltä ilakoivaa neitoparvea. Demeter suri katkerasti kadonnutta tytärtään. Silloin hedelmällisyys katosi maailmasta ja nälänhätä uhkasi kaikkia ihmisiä. Vihdoin jumalienkin oli pakko sekaantua asiaan. Zeun välityksellä saatiin aikaan sovinto, jonka mukaan Persefone vietti ⅔ vuodesta äitinsä luona, mutta ⅓ Manalan valtakunnassa. Aikaisin ke-väällä hän saapui Demeterin luo. Silloin tämä oli tyytyväinen ja levitti siunausta ympärilleen; kukat nousivat maasta, puut puhkesivat lehteen ja vilja kantoi hedelmää. Mutta syksyllä, kun Persefone palasi miehensä luo, Demeter surren vetäytyi yksinäisyyteen. Silloin kasvit kuihtuivat ja maa paljastui.
Tieteiden ja sotataidon jumalatar Palla´s Athē´nē oli Zeun tytär. Kerran ylijumala poti kovaa päänpakotusta. Silloin Hefaistos moukarillaan iski häntä otsaan, jolloin kaikkien jumalien hämmästykseksi Pallas Athene täysissä sotavarustuksissa puhkesi esiin isänsä päästä. Jumalattarella oli yllään panssari, joka oli kudottu käärmeistä ja lohikäärmeensuomuista. Keskellä panssaria oli hirveä Medūsan pää. Joka siihen uskalsi kääntää silmänsä, muuttui kohta kiveksi. Sodassa Pallas Athene antoi päälliköille hyviä neuvoja. Rauhan aikana hän auttoi ihmisiä kehittämään tieteitä ja rauhallisia elinkeinoja. Hänen nimikkoeläimensä oli viisautta edustava pöllö.
